Linnunradan valokuvaus Suomessa
Muistatko hetken jolloin ymmärsit olevasi avaruudessa tai näit ensimmäistä kertaa linnunradan?
Olemme matkustajia maa-planeetalla, osana aurinkokuntaamme ja matkaamme valtavalla vauhdilla ympäri Linnunrataa avaruudessa. Valtaosa ei tätä mullistavaa ajatusta koskaan tule ajatelleeksi.
Valtaosa ihmisistä ei ole koskaan nähnyt linnunrataa paljaalla silmällä, tai jos on, ei ole pysähtynyt sitä syvemmin ihastelemaan. Olen itse kuvannut linnunradan monta kertaa sattumalta. En aikaisemmin ymmärtänyt tiheän tähtinauhan olevan kotigalaksimme kiekko.
Opiskeltuani aihetta syvemmin olen uppoutunut sen syvän linnunradan ja syvän tähtitaivaan kuvaukseen sen mitä lapsiperhearjeltani kerkiän.
Linnunradan valokuvaaminen on yksi suosituimmista avaruuden kuvausmuodoista, ja se tarjoaa kohtalaisen helpon mahdollisuuden ikuistaa avaruuden ihmeitä.
Linnunratakuvaus vaatii optimaaliset kuvausolosuhteet
Suomessa on kuitenkin omat haasteensa linnunradan valokuvaamiselle, koska maamme sijaitsee niin pohjoisessa, että pimeät yöt ovat talvisin pitkiä, pilvisiä, kylmiä ja kesäisin yöt ovat valoisia, erityisesti Lapissa.
Tästä syystä olen suunnitellut kuvausreissua päiväntasaajalle jossa kuvausolosuhteet ovat optimaaliset ympäri vuoden: päivän pituus on sama ja yöt ovat pimeitä.
Linnunradan kuvauksessa auringon täytyy olla yli 18 astetta horisontin alapuolella jotta linnuradan tähdet näkyvät kirkkaasti. Tätä aikaa kutsutaan pimeän ajaksi (eng. night).
Vaikka Suomessa olisi täydellinen pilvetön linnunradan kuvauskeli (ei liian kylmä), eikä kuu olisi selän takana eikä valottamassa yläilmakehää, voi pohjoisessa revontulista tulla vihreä harso taivaalle joka tekee kuvista käyttökelvottomia editointipöydällä.
Öisinä kuvausreissuina kuvaus muuttuu monesti astrokuvauksesta revontulikuvaukseksi.
Paras linnunradan kuvausaika Suomessa on syyskuusta marraskuuhun kun yöt alkavat järkeviin aikoihin eikä ulkona ole liian kylmä. Pohjoisessa ei revontulisesonkikaan ole vielä alkanut. Kun hyvä kuvauskeli on (ei kylmä, taivas auki, ei revontulia ja on tarpeeksi pimeä), kannattaa ulos mennä kuvaamaan.
Vaikka haasteita kuvaamisessa on, onnistuneen linnunradan valokuvan ottaminen Suomessa on silti täysin mahdollista.
Valosaaste ja pimeän taivaan löytäminen
Ensinnäkin, on tärkeää valita oikea kuvauspaikka. Pimeässä paikassa kaukana kaupungin valoista on paras mahdollisuus nähdä ja kuvata linnunrataa.
Muistan aikoinaan Helsingissä asuessani ajaneeni Porkkalaan asti, (40min) jotta pääsen näkemään valosaasteettoman etelän taivaan. Kun asiaa tarkastelee tarkemmin, on tämä itseasiassa aika hurjaa. Valosaastetta on kaikkialla.
On arvioitu että 83% ihmisistä asuvat jatkuvan valosaasteen alla. Valosaasteella on vaikutuksia luonnon luontaiseen toimintaan ja eläinlajien biologiset kellot menevät sekaisin, koska pimeän aikaa ei enää ole. Me ihmisetkin tarvitsemme pimennysverhoja tästä syystä.
Valosaasteettomat paikat vähenevät, mutta silti ne voi puolen tunnin ajomatkalla löytyä lähes mistä vain. Olen havainnut että kaupungin valot loistavat kirkkaasti yläilmakehässä jopa 40 matkan päässä valosaasteen pimeän rajasta valosaastekartalla. Eli vaikka ajat valosaasteen rajalle, näet valosaasteen silti horisontissa edelleen.
Linnunratakuvaus: Kamera ja objektiivi
Toiseksi, tarvitset linnunradan valokuvaukseen soveltuvan kameran ja objektiivin. Kuvaus onnistuu parhaiten, kun käytössä on täysikennoinen kamera, jossa on manuaalisäädöt ja laaja objektiivi. Laajakulmainen objektiivi mahdollistaa sisällyttää kuvaan enemmän tähtitaivasta ja siten myös linnunradan näkymisen laajemmin.
Linnunradan kuvat kuvataan pääosin ISO 800-2500 arvoilla. Täysikennoisessa kamerassa pikselit ovat isompia eivätkä tuota kohinaa kuviin niin paljoa. Näillä ISO-arvoilla kohina ei vielä tuhoa myöskään dataa kuvassa. Valtaosa täysikennoisista kuvista tuottaa varsin hyviä kohinattomia raakakuvia käsiteltäväksi noilla arvoilla. Suosi aina mahdollisimman pientä ISO-arvoa. Jos mahdollista, ota kymmenen kuvaa samasta tilanteesta ja pinoa ne esim. Starry Landscape Trackerilla, linkki alla.
Etsi mahdollisimman valovoimainen ja laajakulmainen objektiivi käsiisi. Hyviä objektiiveja ovat 14-16mm polttovälin f2.8 -objektiivit tai 20-24mm f1.4:n objektiivit. Astrokäyttöön olevia putkia tulee kokoajan lisää ja tällä hetkellä hinta-laatu -suhteeltaan parhaat objektiivit tekee Sigma. Myös Sonyn GM-sarjan 24mm yksi parhaimmista objektiiveista piirroltaan mutta hintaa on liki tuplat Sigmaan verrattuna.
Omat objektiivini linnunradan kuvaukseen:
SONY FE 16-35MM F2.8 GM:
Laajakulmazoomlinssi linnunradan kuvaukseen ja maisemakuviin. Tätä putkea kuolasin pitkään kunnes lopulta löysin käytettynä. Ei tee tynnyriefektiä nurkkiin eikä “venytä” tähtiä.
SIGMA 20MM F1.4 DG DN ART:
Sigman uusi laajakulmalinssi joka on tehty ajatellen astrokuvausta. Putki on uudempaa mallia joka on tehty täysikennoisille kameroille eikä tee ca:ta tähtien ympärille eikä riko niitä venyttäen. Ominaisuuksina tarkennuksen lukitus manuaalitilassa putkesta ja ohjelmoitava nappi. Tarkennuksen lukittuasi voit kuvata koko yön turvallisesti menettämättä tarkennusta. Järjettömän hyvä linssi täydellä aukolla eikä vääristä. Tästä on olemassa myös 24mm malli.
Lisää kuvauskalustoani täällä.
Linnunratakuvaus kuvauskalusto: Jalusta ja kaukolaukaisin
Kolmanneksi, hyvä jalusta ja kaukolaukaisin ovat erittäin tärkeitä, jotta saat vakaan ja oikein valotetun kuvan.
Tärähdykset eliminoidaan jalustalla ja kuvat ohjelmoimaan valottumaan kaukolaukaisimella kameran bulb-tilassa. Bulb-tilassa kuvaa valotetaan erikseen kaukolaukaisimella ohjelmoitu aika, tämä voi olla monta tuntiakin ja teoriassa maksimiaika on kameran akun kesto.
Kameroissa on olemassa myös ohjelmoitava kameran “sisäinen lankalaukaisin”. Sony A7IV:ssä olen tämän kuvaustilan löydettyäni havainnut käyttäväni tätä pääosin ja fyysinen lankalaukaisin on jäänyt hyllylle pölyttymään.
Kameroista kannattaa jalustalla kuvatessa kytkeä pois myös automaattinen kennon vakautus. Vaikka jotkut kamerat tunnistavat olevansa jalustalla (koska tärinä jalustalla olessa lakkaa), voi kenno silti valotuksen ajan esim. tuulen vaikutuksesta liikkua ja “vakauttaa” kuvaa kuvan oton ajan. Tämä vakautus liikkuttaa kennoa ja pilaa kuvan. Olen tämän asetuksen laittanut pika-asetuksiin kameraani ja kytken kennovakautuksen aina pois aloitettaessani linnunradan kuvauksen.
500-sääntö - Kuvaa objektiivillesi sopivalla kuvausajalla
Neljänneksi, kuvaa niin pitkällä valotusajalla kuin mahdollista. 500-nyrkkisääntö toimii tässä hyvin. Alyn Wallace selvitti kirjassaan 500-säännön perustuvan empiiriseen kokemukseen ja testaukseen. Tein taulukon tyypillisimmistä polttoväleistä ja optimaalisista valotusajoista 500-säännöllä.
Jos sinulla on 24mm -objektiivi, on optimaalinen kuvausaika on: 500 jaettuna 24:llä josta saadaan tulokseksi 20,8 sekuntia. Tämä on pisin aika jolla tähdet eivät tuolla polttovälillä vielä ”liiku” kuvissa. Tosiasiassa tähdet eivät liiku vaan maa pyörii akselinsa ympäri. 20mm objektiiville maksimi valotusaika on 25 sekuntia ja 16mm:lle taas 31 sekuntia.
Alla taulukko aiheesta:
Linnunratakuvien kuvankäsittely
Viimeiseksi, kuvankäsittely on avain onnistuneeseen lopputulokseen. Kuvat pääosin käsitellään Lightroomissa, Photoshopissa tai pinoamisohjelmalla. Valosaastetta voi joutua poistamaan photoshopissa.
Oikealla kuvankäsittelyllä voit korostaa linnunrataa ja syventää sen kaasusumuja.
Lopuksi ja pikavinkit
Linnunradan valokuvaaminen Suomessa on haastavaa, mutta onnistuneen kuvan ottaminen on kaiken vaivan arvoista. Hyvin teknisesti onnistunut, valosaasteeton kuva on hyvin palkitsevaa käsitellä ja jakaa ystäville.
On tärkeää muistaa, että linnunradan valokuvaaminen vaatii kärsivällisyyttä ja hyvää valmistautumista. Tämä tarkoittaa, että kannattaa varautua oikeanlaisella kalustolla, suunnitella kuvauspaikka ja kuvausaika huolellisesti, sekä käyttää aina lisävarusteita, kuten kaukolaukaisinta ja jalustaa.
Linnunradan valokuvaaminen on myös yksi niistä harrastuksista, jotka vaativat harjoittelua ja kokemuksen karttumista. Ensimmäiset yritykset eivät välttämättä onnistu, mutta harjoituksen myötä voit parantaa taitojasi ja kehittää omaa kuvaustyyliäsi.
Alla muutamia omia nyrkkisääntöjä ja pikavinkkejä linnunradan kuvaukseen Suomessa:
- Etsi paikka jossa ei ole valosaastetta.
- Huomioi suunta, josta linnunrata ”nousee” horisontista. Tässä suunnassa ei ole optimaalista olla kaupunkia tai valosaastetta.
- Kuvaa niin pitkällä valotusajalla kuin mahdollista. Käytä 500-sääntöä.
Linkkejä
Kirjallisuutta:
Alyn Wallace – Photographing the Night Sky
Verkkosivuja:
Valosaastekartta – Light Pollution Map, https://www.lightpollutionmap.info/
Sovellukset ja ohjelmat
Kuvien pinoaminen – Starry Landscape Tracker (Mac)
PhotoPills – Kuun, linnuradan, auringon nousupaikat
Skyguide – Linnunradan ja avaruuden kohdeet AR:nä (iPhone)
Youtube
Alyn Wallacen Youtube-tili on ainoa mitä tarvitset alkuun.
Tervetuloa sivustolleni!
Uskon että löydät allaolevasta linkkilistasta mielenkiintoista luettavaa:
Sivulinkkejä
kamerat
Järjestelmäkamera – laadukkaita kuvia vaativille valokuvaajille
Käytetty järjestelmäkamera – kannattaako?
Kuvaustarvikkeet
Opas: ND suodin valokuvauksessa
SD kortti -opas – valitse käyttötarkoitukseesi sopiva kortti
Sony FE 200-600mm F5.6-6.3 -kokemuksia vuoden käytön jälkeen
Parhaat valokuvausvarusteet 2022-2023 (EISA-palkitut)
Luontokuvaus
10 parasta luontokuvaus vinkkiä – esimerkkikuvat!
Tee se itse piilokoju / kuvauskoju villieläinten kuvaukseen
Astrokuvaus
Astrokuvaus ei vaadi paljon kalustolta paljoa
Linnunradan valokuvau Suomessa
Hääkuvaus
valokuvauksen opiskelu
Valokuvauskoulutus Suomessa 2023
Retkeily
Lintujen ruokinta: pikaopas lintulaudan ruokintaharrastuksen pariin
kahviharrastus
Kuinka valmistaa täydellinen americano Sage Barista Pro -keittimellä
Sage Barista Express – Ensimmäinen kahvinkeitin?
TYÖELÄMÄ
Etätyö – Työn uusi aikakausi – Työelämän muutos ja sen vaikutukset
Etätyöt ilman koulutusta Suomessa – mahdollisuuksia ja haasteita
MUU
Kattava opas: Kuinka valita hyvät liukulumikengät?
Ensimmäinen moottorikelkka – ostajan opas
Published by
[…] Linnunradan valokuvau Suomessa […]
[…] Linnunradan valokuvau Suomessa […]
[…] Linnunradan valokuvau Suomessa […]